TORONTO, Ubluiqtirvia 16, 2024 – Kanataup Hivuliqtiit akhuuqtut pihimajaangani hakugiktumik Kanata-U.S. havaqatigiingniq, ikajuqtuq pauwaqtuutimut hapummiutiniq, ihuarhigiamilu munarhiliqinirmut Kaanatamiunnut.
Hivuliqtiit uqaffaaqtait ikajuutainnik piangaijarnikkut amirittiarnikkullu Kanadamik havaqatigijaamilu kavamatuqatkunni niuvvaanikkut, kikliqarutainni amirittiarnikkut, Ukiuqtaqtumilu amirittiarnikkut aulapkainikkullu. Uqautigiblugillu ihariagijaujut anginirhakkut kanatami katimadjutit hapkununga ahinin maliruagakhanun aalanguqtirutit, ilaujut turaarutait uvalu ihuaqtut kanatamin maniliqtuiniq ikajuutikhat kivgaqtuutinik tunihinirmun haffumingajumik qiniqhiajunun.
Hivuliqtiit uqautigivaktaillu inungnun aanniqtailinikkut ihumagijaujun aulahimmaaqtullu hivajaqlutik kavamatuqatkunnin hulidjutikhainnun ihuarhainikkut, pipkainikkut ihuarhaqtauhimajuni ihuinaarutinik ilaujullu akhaluutini kukiktaunirmi, aulanikkullu maligakuungittunik hiqquutinik Kanadamun. Hivuliqtiit ihumaaluktut maligakkuungittunik nuutirnikkut, maniinnik atuqhimaaqtunik imaalu aallatqiinik nunarjuarni hiqquutinik, fentanyl-nik hiqquutiniklu.
Ihariagijaujuq havaanga Kaanatami-U.S. havaqatigiingniq Kanatami maniliurutikhainik naunaijaqtauhimajut uvalu Hivuliqtiit akhuuqtut havaqatigilugit kanatami kavamat pijaangini piumajait tamaita Kanatamiut kivgaqtuqtaujut havaqatigiingnirmun.
Kanada-U.S. Pidjutiqatigiik
Kanata unalu U.S. piliuqtuq atauhiqmik angitqijaujuq ilaliutihimajuq niuvvaavingit nunarjuaptikni piqaqtuq amigaitqiamik C$3.5 billion-mik akinga hunavaluknik ikajuutikhaniklu ikaaqtuq kiklinganik ubluq tamaat. Tamna U.S. niuvrutigijait amihunik hunavaluknik ikajuutikhaniklu Kaanatamut niuvrutigiinaqtait China-mut, Japan-mut, Germany-mut atauttimut. Nunat Avikhimajut nunat ukiuktaqtuniitunlu hanaqidjutikharnik iliqatigiikhimajut talvani U.S. niuvailiqinikkut maniliurutikharniklu, ingilradjutikharnik, akhurnaqtunik ujaraqhiurnikkut, alrujaqtuqtunik, hanajukharnik, nunamiitunik hanaqidjutikharnik, avatiliqinikkut, Ukiuktaqtuniitunik munagidjutikharnik auladjutikharniklu. Tamna atuqtakharnik taaksingit talvanga U.S.nin anginirmik ihuangitumik ilagijaingit talvani Kavamatkut Kanatami.
Hivuliqtiit ihumaaluktut tapkuninga U.S mik. Angijuqaaq niguarnirmi Trumpnguq uqaqtuq pidjutiginiaqtaat akiligakhanik tujungnikkut Kanatamin, aanirnikkut havaanik, akiliruminaqtunik, maniliungningmik, uvalu ilaliutinikkut auladjutit tamangni nunaqjuani. Hivuliqtiit akhuuqtut akiittumik ihuaqtumiklu niuvvaanikkut akhuuqhainiaqtutlu taaksiutinut ajuqhaqtittivaktut ilaudjutigijaptingnut tamainnutlu ikajuutigijaujut maniliurnahuarnirmun piqatigiigutikhanut. Hivuliqtiit akhuuqhainiaqtut Kanadamiunut ikajurlugit ihuaqtunik qanuriliurutikhanik kavamatuqatkut kiudjutikhainnik kittunik U.S. taaksiijautait tujuutauhimajut Kanadamit, imaalu hivajarlugit kavamatuqatkut naunaittumik ihuaqhautikhainnik avikturniinni ihuaqtumik, imaalu avikturniinni avikturniinnillu ilauhimmaaqtukhat qanurinnikhanik Kanadaup kiudjutikhainnik.
Hivuliqtiit angiqhimajut hivulliutijaujukhat pingittaami taaksinik. Uqautigijait qaijumun CUSMA ihivriugutait hivumut pijakhanik hakugikhijuumigiangani himiqtuutinikkut ilauqatigiingniq. Aviktuqhimajuninunat ukiuktartuviinillu piqaqtukhat angijumik havaamik aivadjutiliqinikkut havauhikhanik naunaittumik aallatqiiktuni avikturniinni ukiuqtaqtumillu piumajainik akhuuqhailutik. Tamaita Hivuliqtiit angiqhimajut taapkuat Mexico hakugikhaqtakhait havagumaniit atauttikkut kiunikkut qajangnaqtunik North American-mun akittaqutikkut pidjuti pidjutimik ihuittunik Chinese-min himiqtuihimaarnikkut havaarutinik.
Kanadaup paannariingniq U.S.-mun nalvaaqtauhimajuqlu tamainni nunarjuangitni aulahimajun hakugiktumik nakuujuniklu. Hivuliqtiit akhuuqujut kaanatap kavamangat tikiutigiami NATO-mik hapummiutinganik maniit atuqtanginnik tikinnahuaqtangit uuminnga 2pusantmik GDP-mi, ilitarilugu akhuurutaujuq ilaliutiniq uumunnga hivunikhamut aulapkaitjutikhanik unalu hivitutqiamik qanuriliurutingit Kaanataup maniliqinirmut munarininnganullu havaqatigiikniq uumunnga U.S. Hivuliqtiit naunaiqhijutlu amigaitqijat havaktaujukhat munarijaamik Ukiuqtaqtup munaridjutikhainik ataniqtuqtaujullu.
Kanatami kavamat ihuaqtumik upautijukhat munagijaangani kiklivut nunarjuarni Kanatamiunun. Hivuliqtiit ihumaaluktut maligakkuungittunik nuutirnikkut, maniinnik atuqhimaaqtunik imaalu aallatqiinik nunarjuarni hiqquutinik, fentanyl-nik hiqquutiniklu. Hivuliqtiit uqautigijaat Kanataup Angajuqqarjuanga akhuugutait utiquplugit Hivuliit Ministamun katimadjutaillu tamatkirumajut kikliinun munaridjutikhat upalungaijautit, ilaujut inungnun maniliqinikkut ikajuutit pijariaqaqtut nakuujumik atulirniranun. Angiqhimajut tapkua akhuungnaqtut una upalungaijaut tautuktitijuq hakugiktumik hulidjutinik uvalu tautungnaqtut tapkua Kanatami pidjutiqaqtut munaridjutinik kikliptingnun nunarjuaqput akhuqhutik. Tamna upalungairutikhaq ilauqaqtukhaq uuktuutikharnik hukatigianganik visa qulangnaijautikhangit tuniqhaijukharnik atugakharnik tikinaitumik Kanatamun talvuuna itqumangitunik.
Hivuliqtiit qiniqhianiaqtut COF-kut Havaakhamik U.S.-mut Iidjirurvia 2025-mi havakhimaarianginni hakugiktumik U.S. havaqatigiiktukharnik.
Auladjutinut Amirhiniit
Hivuliqtiit uqautigivaktait auladjutini akiliktuigiaqaqtunik qanuriliurutitlu havaktauliqtun aulapkainikkut auladjutikhanik akiinnik. Angiqhimajut hivumuuqtilugit nuitiqtut ajungnaqtut tunihiniaqtut pijakhanik qajangnaitumik uvalu atuguminaqtumik auladjutinik pijaangini piumajaujut angiklivaliajut maniliurutit uvalu inugiangningini.
Hivuliqtiit uqautigivaktaillu hakugikharnikkut auladjutikhanik Amirittiarutainnun Kanadami North America-milu, tuninikkullu nunarjuami pidjutiqaqtumik nakuujuniklu piliuqtauhimajunik auladjutikhanik ihariagijauqpiaqtuniklu ujaraghiuqtauvaktuni. Hivuliqtiit itqaijut akhuurutinik hatqirutaujut ilaguinit aulajutinut pihukviujuni kivgaqturiagani nunagijaujunit, ungahiktunik nunalaangit, ukiuqtaqtumilu nunait. Akhuuqhimaaqlutik taimaa inuit, nanminiqaqtut, havagviujullu pivagiagani ihuaqtunik akiliruminaqtuniklu auladjutikhanik, imaalu akhuurnaqtunik auladjutikhanik iluqpiliurnikkut, humiliqaak ituni Kanatami.
Ikajuriami mikitqiaq-algunngup maniliurut, Anginiqaqtuq taimaa Kanadap maligatigut atuqtakhat ihumagiplugit ihuaqtumik pivalliadjutikhanik ihuaqhautikhanik naunaijattiarlugit, naunaittiaqhimajut, imaalu ihuaqtumik utirutikhanik maniliurutikhanik pittailititlugit avatikput. Kanatami kavamat nan'ngarijakhait havagumaniit havaqatigijaami avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu taimaatun maligakkut havagutin ihuaqtun aajjikkiingittullu havaktaujukhanun ikajuqpaktun pauwaliqinikkut angummadjutikhanik, auladjutini pivallialiurnirnik, pijaarnikkutlu ihariagijauqpiaqtunik ujarakhiuqtauvaktuni.
Kavamatuqatkunni hilaup auladjutinilu atugakhat pijukhaungittun avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu nunagijaujuni, hulaqutini akilirungnaiqnirni, naammagininganiluunniit nakuuniqarninginni pauwaliqinikkut pidjutini. Hivuliqtiit uqautigijait hulaqutit tughiqtaujunun Halumajumik Algujaqtuutikkut Pitqujaujut, Halumajuq Uqhuqjuat Pitqujaujut, iniqhimaituq uqhuqjuaq uvalu kaasiliit piutait, uvalu kanatami pujutigut taaksiit ihuaqhaqtauhimajut akituqjuumijaangani Qitiqqautijuq 1, 2025.
Kanatami kavamat pijukhat hilap maliruagakhait ilitarilugit qilamik aulahimaaqtumiklu hilap hulidjutainun aviktungniini uvalu aviktuqhimajunin uvalu iliturilugit inmi aalangajut ihagiagijait uvalu aalatqiigutait ikajuqhugit ihuaqtumik maniliungningmun.
Aanniaqtailinirnut Munaqhidjutit
Talvanganin 2010mi, avikhimajunik ukiuktaqtuniitunlu hivuliqtit ikiklijumirutikharnik akikhangit havautikhangit talvuuna tamaat-Kanaitian Havautiliqijunik Alliance (pCPA). Talvanga Qitiqqautijuq 1, 2024, pCPA tutquqtigijuq $4.63 biliataalamik ukiuq tamaat attautimun nunanun tutquqhimajut.
Hivuliqtiit qujagijaat nakuunikkut havaktakhat pCPA-mi, ilaujullu qangannuaq aullaqtirutaani uumani pCPA Tadjakaffuk Pillaalirnikkut Havaguti (pTAP), pipkainikkut qilamik pijaarnikkut havautinik hanaqidjutiniklu. Atautikkut, Hivuliqtiit itqaijut atuqhimanginaqtut aquijaagani havaamik qilamik aturiagani nutaanik inuuhiqmilu inuit manikhaqtitaujut havautinik turaaqtitivlutiklu una havaarilraarumajaujuq Aaniaqtailinikut Ministaujunit.
Avikturhimaniit ukiuqtaqtullu hulihimaaqtun pimmarikharnikkut aanniaqtailinikkut inirutinik Kanadamiunnun, ilaujullu havaktikhaqhiuqnikkut pihimanikkullu aanniaqtailinikkut havaktinik. Hivuliqtiit akhuuqujut kaanatap kavamanga havaqatigiiklutik tamaat paanariiktumik akuniraalungmut aularaanginnaqtunik aanniaqtailinikkut auladjutikhanik tamaani Kanadami.