Iniktiqqugut! Upalun’ngaiqhimaliqtugut.
Inuktitut
Nunakput, avatimiutavutlu, pihimaliqtait inuuqatigijaptingnut.
Nunakput, avatimiutavutlu, pihimaliqtait inuuqatigijaptingnut.
Inuktitut
"Namminiqsurniq, unaluunniit nanminiqhuurniq, atauhiujuq atugakhaq talvunga tautukhimanirmun inmikkut-pidjutikhakkut Nunavut. Una tugliujuq an’ngijuq unipkaami nunaptingnut.
Iniktiqqugut!
Hivulliqpaami, ilitturiujatka: An’ngijuqqaarjuaq, Justin Trudeau, Nunavut Tunngavikkut, An’ngijuqqaaq Aluki Kotierk, Minista Ukiuqtaqtumun Kavamaliqidjutait, Dan Vandal, taapkuatlu tamaita hivuliqtiuvaktut kamisiviuvaktutlu Nunavunmut ilauqujaujutlu uvaptingnut haffumatigun ilitquhiptaatigut.
Inuktitut: Tun’ngahuktitaujut sainiutijut Nunavut An’ngirutaatigun, NTI kut Katimajiita, ilaujutlu maligaliurvingmi Nunavunmut.
Attauttimut ilitquhiliuliqtuguq.
Inuktitut: Hivuliqhuqtauyuq hivunikhaliurutinun haffuma Piliriqatigiinniq/Ikajuqtigiinniq.
Havaqatigiingniq atauhirmik pinahuaqhuni – una Inuit nuatqatigiittiagutaujuq hivuliqtiqtaatigut hamunga.
Nan’ngiqpunga siksiujuni hivuliqtiuplunga Nunavunmut – Malikhugit havaqatitka ilauvangmata ilitturiplugu una an’ngirut.
Uvagut, hivuliqtiupluta ublumimut tikiutijuguq havakpiaqpakkapta hivuniqhaliuqhimajait hivuliqtiugaluat taapkuatlu tun’ngaviliuqhutik nunaptingnut – kihimi ublumi sainiutaa ittuunggittuq kin’nguganit kihimi hivumuugutiujuq.
Inuktitut: Ublumi ihumagijaqhaq hivuniqhaq.
Namminiqsurniq talvauvukli Nunavunmiut ihumaliuqpaktut nunaptitigut imainnutlu.
Namminiqsurniq, nanminiqhuurniq, talvauvukli Nunavunmiut ihumaliuqpaktut nunaptitigut imainnutlu. Tukilik uvagut, inuit pikpiagutiqaqtuguq nunaptingni, munariniaqtavut avatimiutavut.
Nunavut nunaujuq pianggainnaktunik – imakput piqaqtuq tariungmi huraanik iqalungniklu ikajuutiniaqtut aulahimmaariami iqalliqinikkutigut. Nunakput pian’ngaittuq havigaliqaqhuni, ujaqqat, atuqtauluanggittuqlu nunarjuaq nakuujumik maniliugutittaaqhuni hivuniqhaptingnut.
Imaqqut, anurip aujami hiqinip ikajuutaujuq hun’ngajaaqtunik auladjutiqhanik pipkaidjutaupluni nutaanik havakvikjuanik. Hinaavut, ilaudjutilik Kanatap an’ngijuamik hinaakkuugutikkut atajuqlu nunarjuaptingnut nunarjuamun avataaninutlu.
Kihiani, ikpingnaktut avatimiutavut taapkuat inuutivut – talvalluaqli inuulrammiivut.
Ublumi atiliurninga pidjutigijaujuq inuulramiujuq Mittimatalingmi, Pond Inlet, havakpaqhimmaaqhuni havaqatigiplugit qaujimanahuaqtiit munarijaami tariup hikuinggit qanurinmanggaatigut nunamini. Atauttikkut pitquhikkutigun qaujimaniq ilihimannirit Inirniqhaanit taapkununga nutaanik qaujimadjutiqhatigut ilihimaniq.
Taffumamutlu arnaguhiq Iqaluktuuttiami ilihaqtuq maligaliqidjutinut inmi ihuaqtumik kivraqturiami nunaptingni qaujihimajaminik kavamaliqidjutainnut maligaliurhimajuniklu.
Taafumamunlu nukaqhiujuq qaujimanahuaqti iniktiqtaa PhD tariup huraanggit inmi ihuaqtumik uqaudjijaami nunallaaptingnut huradjatigut-inuuhiit munarinikkut.
Ublumi atiliurniq pidjutihimajuq tamainnut inuulramiinnut Nunavunmiut tamaani nunaptingni tautuktuujaaqtut nakuuniqhamik hivuni,
ihumaliuqhutik humik ihumajut pilimaittungnaqhijut, havakpiangniq tikiutijaami hunamik hadja pinggittuq huli.
Ilihimajun’nga qanurittuujaaqtuq qaihimajumik mikijumik nunallaamin.
Inuuhuktiuplun’nga an’ngiqliliqhun’ngalu Ausuitturmi, Grise Fiord, pilimaittutun itpaktuq tahapkunani aadlat nunainni Kanatami.
Un’ngahiktuqpallaaqtutun itpaktuq nunarjuaq.
Ikittut tikiutivaktut aulaqtitauplutikluunniit mikijumi tingmitip milvinga itttunilu qanittuujaaqtunut hikulgit maniqait.
Tamajaqhat agjaqtauvaktut umiakkut, ilaa tamainmat, kihimi atauhiaqhutiinnaqhutik ukiumi, umiatlu tuluqtalimaittutiklu hinaaptingni ikittuuvallaaqpangmata tulaktarviit.
Ublumi, piqaqtunga nutaamik ihumagiyamnik Ausuittumun.
Inuktitut: Takuyara nunaga aalagajuq tadja.
Na’ngiqpaqhun’nga qulaani majuqqani, haniani Looty Pijamnip nappaqhimajuq amaamamik nutagangmiklu, nappaqhimajuq itqaumadjutaujuq ilitquhikkuhiptingnut nuutirniatigut ajurhagaluaqhutik nutqajuittut Inuinnaktutigut, takujun’nga Ausuittuq, Kanatap tununganiitqianggujuq nunallaaq, atuqtauvaktuq Kanatian ajurhagaluqhutik nutqajuittut Ukiuqtaqtumi.
Aimaviga nunallaaq, nunaqaqtuq Inuinnarnik ihumaliuqhutik talvuuna Nunavut An’ngirutaatigut Kanatianngugumaplutik, quviahukpiaqtut munaqtiaqhutik.
Ausuittuq takuvaktait tamaat nunakput, ukuallu Kalaallaliit, Iceland, unalu Faroe Islands-mi tamainni atauhirmi tariurmi, Alaska-millu, Siberia, northern Russia-lu avatingni.
Qilamik uunnaqtaaqhuni Ukiuqtaqtuq, humi Ukiuqtaqtumi munaridjutit naunaiqhitilik, Ausuittuq uvalu tamaita nunallaat Kanatami Quuliit Ukiuqtaqtumi piqaqtut ihumaliutqiqtaujuqhamik aviktuqviujumun qitqani nunarjuamun.
Inuuqativut aqhuuqpaktut ihumagitigiplugu Kanatian atanniqtuidjutiqarnikkut.
Kinguani, amigaitpallaaqpaktut ihumaliuqhimajut uvaptingnik, ihumaliuqatauqatigiinggiqhuta.
AAtiliurnitigut haffuma an’ngirutaa, hadja uvagut ihumaliuqtaaqtuguq aimaviptingni.
Upalun’ngaiqhimaliqtugut.
Ihumaliurniq nutaanik, ikajuutitigutlu atauhiujuq amigaittunit tun’ngaviliqinikkut nuatqatigiittiarniatigut.
Inuktitut: Qanuqtuurniq – Inirniqhaavut takupkaqtitait uvaptingnut.
Nutqagupta ajurnaktumin, uvagut ilimaittuguq hamani ublumi.
Apqutikhaq hivumun ajungnarniaqtuq. Takuniaqtavut ajuqhautit – kihimi tautuktuujaaqtavut hivuni naunaittuq.
Nunavut piviqhaqaqtuq inuulrammiinnut.
Qajarnaittumik, igluqhailliurnaittumik ilagiiqtut an’ngiqlijuummiktillutik iglumingni.
Hakugiktumik, ajurhagaluaqtillutik nutqajuittut nunallaat, kihaqtaujut an’ngijuamik maniliugutiqhanut.
Nutqagutiumajara taita uqaqlugu inuulrammiinut Nunavunmiut: itkaluaqtillutin Kimmirunmi, Uqhuqtuumi, Tikirarjuarmiluunniit, hivuniqhaqaqtutin.
Inuktitut: Hivuniqhaqaqtutin.
Hadja pidjutigijuguq. Nunaptingnut, ihumaliurtavut, hivuniqhavut.
Hadja pidjutigijuguq. Nunakput, ihumaliuqtavut, hivunipta.
Hadja pidjutigijuguq. Nunakput, ihumaliuqtavut, hivunipta.
Tun’ngahuktittiumajara Nunavut Tunngavikkut An’ngijuqaangga Aluki Kotierk talvunga nanggiqluni.
Inuktitut