WHISTLER, B.C. – Hivuliqtiit Kanadaup Ualliani aviktuqhimaniinni ukiuqtaqtunilu katihimajut Whistler uqautigiplugit qanuriliurutikhat aallanguqtirlugit hakugikhijuumirlugillu atauttikkut piangidjutikhanun, uuktuqvikhaniklu piliurnikkut hivunikhani piangaijarnirnun.
Hivuliqtiit uqautigivaktait aularaanginnaqtunik ajurnarhivaktun qajangnaqtullu qajangnaqtun hilakkut hulidjutit pidjutivaktun nunallaanun, piangaidjutikhanun ihariagijauqpiaqtunilu aulapkaidjutikhanik. Havaqatigiikhimmaarniaqtut, kavamatuqatkut, ikajuriami nunallaangit naunairiamilu ihuaqtumik ikajuutikhat piinnarialaqihimajut pipkaijaami inuit aaniqnaittumik ikiklijuumiriamilu qajangnaqninngit iglunun havargijainnullu.
Ualliani Hivuliqtiit nakuujumik uqaqatigiiqaqpaktut amigaittunik tunidjutiqaqtunik hivulliutijaujukhanik ilaujullu: parnaqutikhakkut aulapkaidjutikhanik pivikhaniklu; hilaup hulidjutikhat uvalu aturuminaqtumik pivallianiq; auladjutinut qajangnaitkutikhat; nunaliqtirutini; havagvikhat imaalu auladjutainnilu; Ukiuqtaqtumi amiqhiniq atanniudjutikkullu; nunallaat qajangnaitkutikhainnilu.
Qanuriliurutikhat ihariagijaujut uqautigijaangani ajuqhautit atuqtait Ualliani Kanadamiut. Nigiukhimajut kavamangit pijaanginni ihuaqtunik, pittiarutikkut nakuujunik pidjutinik pimmarikharnirnun akituvallangittukhanik pipkarlugulu Kanada pinagaidjutikkut nutaaanguqtirutnik piangaijarnirnullu. Ilaujullu uqautigilugit ihariagijaujun manikkut aulapkaidjutikhaniklu ajurnarhivaktun Ukiuqtaqtumi.
Ualliani Hivuliqtiit ilitturijun Kanadamiutat nakuutqianun havagutigijaujun taimaa aallangatqiingninnik tamainni avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu ilitarijaugaangata. Kavamatuqatkut ihumagittiaqtakhat avikturhimaniit ukiuqtaqtumilu atanniqtuidjutait, kavamatuqatkunnilu hulidjutait ikajuutaujukhat aviktuqhimaniinni nunallaanilu hivulliutijumaniit.
Parnaqutikhat Aulapkaidjutikhat Ingilravikhallu
Ualliani Hivuliqtiit havagumajun havaqatigiiknikkut piliuqnikkut pimmarikharnikkullu parnaqutikhakkut aulapkaidjutikhanik angiqtauhimajullu naunaijarnikkut uuktuqvikhanik pimmarikharnikkut niuvvaanikkut ingilravikhanik ikajuriami angikliharnikkut aulaninga ihariagijaujunik hunanik tamaani Kanadami nunarjuamilu niuvvaavikhanun. Nunakhaliurnikkut aulapkaidjutikhat, imaatun tulakviit, apqutit, milviit, tuhaqtidjutit, auladjutit uvalu qagitaujakkut uvalu nunallaani aulapkaidjutikhanik, ihuaqtuq maniliurnirmun angiklivalianiq uvalu atadjutigilugit inuit uvalu nunallaat. Aturuminaqtut ingilravikhat ukuallu ihuaqtumik tulaktarviit auladjutit ikajuutaujut nunaqjuami niqitigut uvalu auladjutikkut munagidjutinik tunihiblutik maniliurnirmun munagidjutinik hapkununga Kanadami ilagiiktunun. Ihuaqhijuumiqlugit ihuaqniit ikajuutauniaqtut uqautigijaangani aulahimaaqtut akiliruminaqtut ajuqhautit imaalu hivumuuqtilugit Kanajami hanaqidjutikkut piumajait ilaujut Ukiuqtaqtumi munaridjutit uvalu atanniqtuidjutit.
Kavamatuqatkut havaqatigijakhait aviktutniit ukiuqtaqtullu hivunikhami aulapkaidjutikhanik ihariagijaujun. Ihuaqhijkhaillu havaakhamut angiqtaudjutikhat inirnarikhugit ikiklinahuarutikhanik inaviqqutigijaujutun pidjutinik kiujaami aulraanginnaqtunik havaktakhami kinguvaqtidjutinik. Nunallaat atuqtut nalunaqtunik angijunik ajuqhautinik akiinniklu avatqudjutinik tahamaniittuni havaktakhani pijun tamajani auladutainnun ihuiqpaktunun ukunanilu iliurarnikkut akiinnik. Avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu qinirhiajun naunaitkutinik qanuqtun hapkuat akhuurutit kiudjutauniaqtun hunallu himmautikhat uvani Piangaijarnikkut Kanadami Aulapkaidjutikhanik Pinahuaruti (ICIP) tikinniaqtuq. Uvani June 15mi, Kanadap Hivuliqtiit titiraqtut Kanadaup Angajuqqaarjuamut uqautigiffaaqhugit aviktuqhimajuni ukiuqtaqtunilu atauttikkut uqautigijait hivulliujukhat aulapkaidjutikhani maniliqtuutikhani atugakhanilu talvani piqangittumi kavamatuqatkunni hivulliurutaani pinahurutimi himmautikhami uumani ICIP. Ualliani Hivuliqtiit tukhiqtun kavamatuqatkunni pittiarnikkut uppiridjutinik tuklirmun pidjutimun kavamatuqatkunnin aulapkaidjutikhanik maniliqtuutikhanik uqaqtauvaktun uvani titiraqmi.
Hilakkut Hanaqidjutikhait ukuallu Aularaanginnaqtaaqtun Pivalliadjutikhat
Nunarjuami qanuriliurutikhat anginiqaqtuq ikiklijuumirlugit pujuit anianiit. Avikturhimaniit ukiuqtaqtullu piliqtun aulahimmaaqtullu hulinikkut mikhilaaqtirnikkut hulaqutinik hilaup aallanguqtirninganun.
Kiudjutigilugin hilap aallanguqtirnira pijariaqaqtut havaqatigiingnikkut hulidjutit malikhautikkut ingattaqtailinikkullu hanaqidjutikhanik. Avikturhimaniit ukiuqtaqtullu malikhautihimmaarniaqtait parnaqutikhatik kiunikkut nunallaani ihariagijamiknik hivulliutijumajamikniklu, ukuallu mikhilaaqtirnikkut Kanadaup pujuit anianiit. Ualliani Hivuliqtiit tukhiqtun kavamatuqatkunni havaqatigilugin avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu atauttikkut atauhikkullu ikajurnikkut avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu malikhautikkut ingattaqtailinikkullu parnaqutikhanik qilamiklu, hivitujuniklu maniliqtuutikhanik naamajunik atuqtipkailirnikkut hapkuninnga parnaqutikhanik.
Nunakkut-kavamaliqinikkullu pidjutait angiklijuummiqtiqpaktait ajurnarutit uuktuqvikhallu nuutirnikkut ukununga ikitqijaujunun-anianiinnun auladjutini pidjutainni nutaanguqtirutinillu. Nunarjuamin havaqatigiingniq, imaa ahinun aullaqtinia atpaniittunik piqangittuniluunniit aniaqtunik Kanadamin LNG, imakkut-pauwaliurutinik, uranium unalu hydrogen pidjutittaaqtun havagunik mikhilaaqtirnikkut nunarjuami aniarutinik. Hivuliqtiit nutaanguqtiqtait pitquidjutait kavamatuqatkunnun ikajuriami anianiit piqarnirni tamainni nunarjuami kikliqaqtuni havaqatigilugillu aviktuqhimajuni ukiuqtaqtumilu iniqtiriami maliktakhat ataani Article 6mi pijaami pidjutimi ikiklijaami pidjutijut hulidjutainnit nunagijamingni, ikajuutikhainnik pujuit turaangajainnik.
Pijukhat Ajuqhautinun Maniliqtuutikhat Ikajuutikhat Ihuaqhaidjutait (DFAA) aallanguqtirutikhat kavamatuqatkunnin hivumuutijakhat havaqatigittiarutikkut aviktuqhimaniinni ukiutaqtunilu, nuutiqhimaittumiklu qajangnaqtunik akiinniklu avikturhimanirnun ukiuqtaqtunullu haamlatkunnullu. Nutaanguqtiqhimajuq DFAA piinnarialaqijukhaq, ihuaqtumik ihuaqnikkullu taimaali ikajugianani Ualliani Kanadami nunallaat hulaqutigijauhimajun ajuqhautinin.
Auladjutinut Amirhiniit
Kanada anginiqaqtumik havaktakhanik nunaqjuami auladjutinut amiridjutainni, ilajuqlu uvuuna tuniudjutainni atuqtauraanginnaqtuni auladjutikkut pidjutainni, imaatun uqhuqjuani kaasiliinilu, LNG, uranium uvanilu imakkut-pauwatuutikhanik, nauliqtunilu ingilradjutikhanik ihuaqhaidjutikhanilu imaatun hydrogen nutaanguqtiraanginnaqtunilu uqhuqjuani.
Kanadami auladjutikkut hunat tikittukhat Kanadamiunnun nunarjuamullu niuvvaaviinnun. Auladjutinun havagviit aallanguqtiqhimmaarniaqtun malikhautilutik nutaanun ingilradjutikhanun qiniqhiajun nutaanik ikittunik uvungalu piqangittunik-pujuuqtunik uqhuqjuaqtaqvingnik. Kavamatuqatkut pittiaqtakhait nunat avikturviinni ukiuqaqtunilu, havaqatigilugillu ikiklijuummiqtiqlugit pujuit aulahimaaqtillugin piviallianirnik tamahamaniittunik hivnikhanilu auladjutikkut pivikhat. Angiklijuummiqtun kavamatuqatkunnin maniliurutikhat ihariagijaujun Ualliani avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu, aajjikkiikniqarluni ukununga maniliurutikhani humiliqaak nunaptikni.
Ualliani Hivuliqtiit uqautijait kavamatuqatkut havaqatigilirlugin pijaami nunarjuamin nunaptiknillu niuvvaanikkut pijaarnirnik maniliuriamilu auladjutinun pauwatuutinullu auladjutikhanun ihariagijaujunun ilitturijaami avikturniup piangaijaaqtaarutikhakkut pittaarutaanik, ilaujuqlu pijuummirutiknik ikajuutikhanik pauwaliqinirnun tuniutinikkullu aulapkaidjutikhanik. Hivuliqtiit uqaqtut ihumaaluutinik taapkuat kavamatuqatkunnin Halumajuq Pauwatuutinut Maliktakhat ajurnarniaqtun pijaami akituvallaaqtullu ilanginnut nunanut pidjutainni ublumi aturutini ublukhainnilu.
Ualliani Kanadami uuktuqvikhaqaqtuq piliriami nakuujumik pidjutiuvingmik tuniuvaktumiklu ihariagijaujuni ujarani ikittpiaqtunilu nunami ilaujuni Kanadamun ukununga nunarjuami paannarijainnun. Ualliani Kanadamiut tadja ikajuqtauliqtut pivallianianin copper, nickel, zinc, uranium, potash, molybdenum, lithium unalu helium, uumangalu hivunikhami ihariagijaujuni ujaraghani amuhiniinnin havagutainninlu aulapkaihimmaaqniaqtuq piangaidjutikhanun. Ualliani Hivuliqtiit uqautijait kavamatuqatkut pipkaijukhat kajumiktumik angirutikkut havagutinik naunaijaqhimajaa uvani Manikhakkut Aturutikhami 2023 atuqliqtaujukhat qilamik.
Ualliani Hivuliqtiit uqautigijaa una kavamatuqatkunnin Halumajuq Uqhuqjuani Maliktakhat, tukhiqtauhimajuq Halumajuk Pauwatuutikkut Maliktakhat, ukuallu uqhuqjuani kaasiliinilu pijuinni kiklikhaa. Uqautijaa kavamatuqatkut pikaijaami kavamatuqatkunni hilakkut atugakhat ilitarilutik qilamik aularaanginnaqtuniklu hulidjutinik aviktuqhimanirnin ukiuqtaqtunillu taapkunani. Hivuliqtiit angihimajun pauwatuutit auladjutinilu maliktakhat piuqpiaqtuq atanniqtuidjutiujuq avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu, huliliqtullu mikhilaatirnirmun pujuinnik. Kavamatuqatkut atugakhait ahiruqtiqtakharingitaa atanniqtuidjutait ilitarijukhallu aallangajun iharidjutait qanurinningillu.
Hivuliqtiit uqautigijait hulaqutit hapkunani kavamatuqatkunni atugakhani ilaujullu qaliriigutiit, akiliqtaaruutiit akittuqpallaarnirninlu hulaqutit, pijaarnikkut pittaarnikkullu.
Nunatiqhimanirmun
Ahinit nunatiqhimajut akhuuqnaqtut ikajuriami Ualliani Kanadami piangaijarutikhainnun aullariktukhaniklu nunallaanik.
Aviktuqhimaniit ukiuqtaqtullu nakuutqijaujut kangiqhijaami havaakhamingni nunallaanilu ihariagijainnik. Ualliani Hivuliqtiit pijumajun aulahimmaaqtunik angikliharutikhanik avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu hulidjutainni piangaijarnikkut nunatiqhimajunin talvuuna aulahimmaaqtunik naunirnik Avikturhimanirni Ukiuqtaqtunilu Niruaqtaujukhani Pinahuarutimi, ukunungalu kavamatuqatkunnin ilaupkainikkut avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu tamaat paannarijauvaktun Kanadaup nunatiqhimanirnun pidjutimi. Naunaijaijaangat ihuaqtumik ilaujukhanik, aviktuqhimajuni ukiuqtaqtunilu havaqatigittiarniaqtait kavamatuqatkut ihuarharlugi hivunikhaliuqtauhimajun nunatirnikkut amigaitilaatigun ukununani avikturhimaniinni nunallaamilu angummadjutainnik.
Ualliani Hivuliqtiit uqaqatigijait kavamatuqatkut qilamiuqlutik havagutimingnik pimmarigharnikkut havagutikkut ikaarnikhait ukununga avikturhimaniinni niguaqtauhimajunun aallanullu nunatirnikkut havagutinik taimaatun taamna nunatirnikkut pidjuti ihuatqijaujaami, kajumiktuq, kiudjutikqaqtuqlu. Kavamatuqatkunnin maniliqtuutikhat ukununga nunagijaujuni havagutit naamangittuq pimmarikhaqtaujukhaq angiklihaqtaulunilu. Taimaalu, anginiqaqtuq pijumajun nunagijaujun piqaqtukhat uuktuqvikhanik angitqijaunirnun havagutikhanik nunagijaujuni havagutinik tuniudjutinik.
Ualliani Hivuliqtiit uqaffaaqtait havagumaniit ikajurnikkut nunatik-qimakhimaliqtaa Ukrainianmiutanik. Uqarhimajut taimaat talvuuna tadja Canada-Ukraine Angirutit Amigarnaqtumun Aullaarutikkut (CUAET) pinahuarutimi, kavmaatuqatkut tunihimangittuq naamajunik maniliqtuutikhanik ikajurutikhanilu. Amigaqhuutikkut uqautivaktait kavamatuqatkut piliuquplugin pimmarikhijuummiqtumik pinahuarutikhamik uumuuna nutaami maniliqtuutimi paannariigutimi, taimaalluarlu piningani July 15mi umikvikhaami uvani nunarjuami uuktuutinik uumunga CUAET.
Havagvingni Auladjutainnilu
Tamaita avikturniit ukiuqtaqtullu atuliqtun hulaqutainnik Kanadami-tamaat havaktikhailliurnirnik, taapkuallaunilu aanniaqtailinirmut havagviinni.
Ualliani nunagijaujut akhuuqtut qiniqhialutik uuktuqvikhanik ihuaqhaqtauhimajunik atiliurnikkut atuqtakhanik imaalu havaqatigiikhutik unguvaqtirlugit ajuqhautaujut havaktinun laisiqariaqaqtunut havagiamingni havaakhamingnik ajuiqharvikhamingnik.
Havaakhat ajuiqhautikkullu ikajuutikhat anginiqaqtut hakugiktumik havagvikhainnik. Ualliani Hivuliqtiit akhuuquyut kavamatuqatkut havaqatigilugit avikturniit ukiuqtaqtullu nutaanguqtirnikkut Havaaghatigut Nuutirnikkut Angirutit (LMTAs) pijaangini hivituyumik-kikliqaqtut aularaanginnaqtunik kavamatuqatkunnin maniliqtuutikhanik. Hivuliqtiit uqautigivaktaillu kavamatuqatkut hivunikhait nutaanguqtirnikkut una Havangnikkut Nalliutikhani pidjutimi tuninikkullu ihumagijamiknik aallanguqtiqtaarungnarhijuni, ilaujullu havaakkut ikajuutin.
Ukiuqtaqtumi Qajangnaidjutimi Aulapkainiqarnikkullu
Qangannuaq hulidjutit mighaagun aallanin nunanin ilitarnaittuninluunniit tingmijunin tarikkulluunniit itiqtirutit Kanadaup Ukiuqtaqtunganun naunaiqtitpiaqtaa kinguvaqhimajuq ihariaginiq Kanadamin pidjukhaq uvunga Ukiuqtaqtumi qajangnaidjutikhaanun.
Kavamatuqatkunni paannariigutit piangaijarnikkullu ikajuqpaktait Ukiuqtaqtumi qajangnaidjutait aulapkainiqarnikkullu ilitturipkaqtitaujukhat ihariajaunirnik pijumanirniklu Ukiuqtaqtumiittunin piliurlutiklu aulapkainikkut angummadjutikhanik Ukiuqtaqtumi Ukiuqaqtumillu.
Ukiuqtaqtuq pilik nunamin aturutikhanik ihiagiajaujun Kandaup hinikhaani halumajuniklu piangaijaudjutinik. Ualliani Hivuliqtiit uqautijait kavamatuqatkut havaklutik malruungnik-aturutiqaqtunik maniliqtuutikhanik ikajuutaujuk Kanadaup qajangnaidjutait aulapkainiqarnikkullu, ikajurniaqtaillu piangaijarnikkut uuktuqvighanik Ukiuqtaqtumi pipkailunilu hakugiktunik, mahulingaittunik Ukiuqtaqtumi nunallaanik.
Nunallaami Qajangnainniit
Hivuliqtiit havagumajun pimmarikharni qajangnaittunik inuuhirittiarniqarnirniklu ukunani Ualliani Kanadami nunallaani. Tamaita nunagijaujun piliqtuk piniarhimadjutikhanik akiniarnirnun ihuinaarutinun, pilirlutik ihumakkut ipirailairnirnullu ikajuutikhanik, pimmarigharlugin qajangnaidjutikhat, taapkualluanilu pidjutiqalluangittuni nunallaani, ilaujullu kiudjutikhat allangajuni inungni ukunanilu arnaunikkut angutaunikkullu tunngavigiplugin ningarniit, inuglugijaunirmun ningarniit Nunaqaqqaaqhimajuni arnani, arnaruhini, ukunanilu malruungnik-nappatilgit inungnun.
Ualliani Hivuliqtiit akhuuqtait kavamatuqatkut havaqatigilugin avikturhimaniit ukiuqaqtullu pivalliadjutingmingni uvani First Nations atugakhani maligakhani.
Ualliani Hivuliqtiit akhuuqtun aallanguqtirutikhanun hakugikharutikhanik Kanadaup itiqtauhimajaangani itiqtauhimaittumikluunniit utaqqiuqtillugin apiqhuivikhamingnik pidjutaani. Hivuliqtiit quviagingitpiaqtaa taamna tikhiqtauhimajuq aallanguqtirutikhat uumunga Ihuinaarnirnun Maligutimi maliganguqtitauhimangittuq. Anginiqaqpiaqtuq kavamatuqatkut hivulliutijakhait angiqlugillu aallanguqtirutikhat pimmarighariami una itiqtauhimajaangani itiqtauhimaittumikluunniit utaqqiuqtillugin apiqhuivikhamingnik pidjutaani turaangadjutigilugillu piqattaraanginnaqtun qajangnaqtun ihuinaaqtiit ukualu qajangnaqtun ihuinaarutit pijun hiqquqtiutikkut aallakkulluunniit kijuaqtuutini. Ualliani Hivutiqtiit havagumajun hapummidjutijaami Kanadamiutat ningarnirnin, kiudjutigiplugin tamarnik nunalipaujani inuqqukittunilu ihuinaarutinik, havaqatigilugillu kavamatuqatkut kiujaami amigaitpallaaqtun-ittun Nunaqaqqaaqhimajuni inungnik itiqtauvingni. Paliihimait ihariagijaujuq ilaujuq inungnun qajangnaidjutikhainnun ukuallu Ualliani Hivuliqtiit uqautijait kavamatuqatkut havaqatigilugin avikturhimaniit ukiuqtaqtullu kiudjutikkut aularaanginnaqtunik RCMPkunni havaktikhailliurutainnik ilaujullu turaangaqpiarutilgit havagviit paliihimani. Uqaqatigijaillu kavamatuqatkut kiutquplugin nauliqtumik ihuinniq uvani naminikkut piliuqhimajut hiqquutit, ilaujullu hapkuat “naunaijaqhimangittun hiqquutit” piliuqtauhimajun ukunuuna 3D aajjiliurutinin.
Pilihaaqtunin qangannuaq ajurnaqhidjutinin hulaqutidjutinun nunallaanun paliihimanullu, Ualliani Hivuliqtiit havagumajun hivulliutiujumaplugin ihuaqtunik paliihimaliqidjutikkut pidjutinik hapummidjutikkut inungnun taapkunungalu hivulliujunun upautivaktunun.
Ualliani Hivuliqtiit ikajuqtait nunallaani kavamait akhuuqhaijut kavamatuqatkunnin manikkut ikajuutikhanik ukunani piningani utiqtukhanik akiinnik pidjutilgit kingulliqpaamun RCMPkunni havaktiinni aivadjutiinni angirutimi niriuktullu kavamatuqatkunnin uqaqatigijaami avikturhimanirni ukiuqtaqtunilu mighaagun hivunikhani havaktini aivadjutiinni angirutini piliuqnikkut manikkut havaktakhanik avikturhimanirni, ukiuqtaqtuni, haamlatkunniluunniit.
Yukon naunaiqtauhimajuq katimapkainiaqtun tuklianik katimaffaaqtukhat Ualliani Hivuliqtiit 2024mi.