Uqaqtittiji, quviahuutigiliguptigu nunakput haalitiinga uvani ukiumi, tikiutiniaqtavut pinggahut qulini ukiunggit talvanga Nunavut An’ngirutaata Maligaa Nunavutlu Maligaa pigiaqtitaungmata Maligaliurvikjuami July 9, 1993 mi.
Talvani ubluagani, Kavamatkut ilitarhimajait Nunavut Inuit an’ngunahuarnirmun pijunnautit nunaliriijit avatimiuttatlu munarinikkut pijunnautit avatqumajunik 1.9 millian square kilometres Kanatap Ukiuqtaqtuqviuvingani. Kanada nuutirutigijaat nanminirijamun uuminga 351,000 square kilometres nunamik Inuinnaujunun.
Uqaqtittiji, nunataagutivut ittuq uvaptingni ubluq tamaat. Ihumaliugutaujuq maligaita kavamatkunni, ilauqataunik kavamatkunni Inuitlu, havaarivaktavutlu hapummiutijaariaptingni nunakputigut, imaq, huradjanutlu.
Ublumi, Ilitarijumajatka Nunavut Tunngavikkut Timinga havaarijainun piliurninganut avikturvigijaptingnun atulirnikhanullu uumani Nunavunmi Nunataarutaanut Angirutaa. Katujjiluta quviahuutigijaat paanariirutaat kavamanin ukuallu Inuit havagviit.
Aipaaningguqqat, Qitiqqautijuq 1 mi, quviahuutiginiaqtaqqut 25 ukiuni tikiutiviannut Nunavungguqmat ukiuqtaqtumi avikturviungguqhuni nanmiqaqhuni inmi kavamaliqidjutainnut – hivuniqhaq tikiutijuq akuniraalurmin taaffuma Nunavutim An’ngirutaata Kanataplu kavamaliqidjutikkut ilitquhinga.
Uqaqtittiiji, uvani Nunavut Ubluan’nga, 30 ni ukiuni quviahuutaa in’ngilraami sainiutaa Nunavut An’ngirutaata, ilauqujatka tamaita Nunavunmiut quviahuutigilun’nga pitquhipta, uqauhipta, aktungnaktitaugaluaqtillutiklu uuktuqhimmaaqpaktut nunallaavut.
Itqaumaniaqtavut hakugiqtut hivuliqtiit aivaktaidjutaita ukiuqtaqtumi avikturviqhaptingnut, niriuqtuguqlu hivuni kavamavut atauttini atanniqtuidjutiqaqlutik tamaini titiqqiviliqidjutiqhainnut nunakputigun – nunakput – taijagivaktavut aimavikput.
Quana, Uqaqtittiji.