Uqaqtittijii,
Ublumi tunijumajunga nutaanik ilitturipkaidjutinik uumani Katimajiinni Kanadami Fibjuali 2025 katimajaqturutaanun United Statesmun akhuuqharutainnun hakugitqijakkut pidjutikhanik nuatqatigijaptingni nunagijaujuni.
Uqaqtittijii, hivulliqpaaqpiamun, tamaita 13ngujuq Hivuliqtiit aullaqtun Washington, D.C.mun uvani havainirmi Fibjuali 10, tunijaami uqautimik uumunga niruaqtaulihaaqtumun atanngujanguqtunun aallanullu Americani kavamaliqikkunnun ukuat akiliquidjutit taaksinik (tariffs) Kanadaup piutainnun ajuqhaqtinniaqtait havaktinun havagviinnullu tamainnun kikliqatigiiktunun nunami.
Miitiqatigijavun malruungni-kavamaliqidjutikkut ilaujuni uvani Congress-mi, ukunanilu Americait Kanadamiullu nanminirinikkut havaktinilu hivulliuqtiit. Qaitqujauhimajugullu White House-mun miitiqatigijaami ukuat angajukhiit uqaujjiujun uumunga President Trump-mun.
Uqaqtittijii, quviahuktunga ilitturipkaigama havaqatitka, Nunatsiarmi Hivuliqti Simpson, unalu Yukonmi Hivuliqti Pillai, uvangalu, taitai havakpaktugun atauttikkut ilaupluta pipkainianik Ukiuqtaqtum pijumajainnik ihumagijainnilu uvunga Kanadaup katimadjutaanun.
Kinguagun uumani Katimajiinni Kanadami miitirutainnin, Ukiuqtaqtum Hivuliqtiit ilauvaktun qaffiujuni atauttikkut katimajaqtuqhutik tunijaami atauttikkuuqtukkut uqautinik uvunga hakugiktumun aullariktumullu Ukiuqaqtumik Tununganirmilu.
Uqaqtittijii taimaittuta Tununganirmi hivuliqtiupluta akhuuqtugun hakugiktuq Kanadami-U.S. paannariigutit ihariagijaujun kiujaami atauttikkuuqtunik hivulliudjutijumanirnun. Taapkunanga piangaijautikkut naudjutainnun ukununga auladjutinun qajangnaidjutinun, ihariagijaujunun ujaraujanik pivikhainnin, uvanilu kiklirijaujuni qajangnaittunik havaqatigiigutivun pijukhaq aulapkaidjutainnik hapkunani nuiliqtuni ajarnavjaktunik.
Una havagumaniq hakugikhaqtaujuummiqtiqtuq uvani tautuktipkainirmi uumani Wilson Center-mi, talvani naunaijaqhimajavun akhuurnarniit umani Ukiuqaqtumi Qajangnaidjutikhanun uuktuqvikhanillu aajjikiigutikhani havaqatigiingnirnilu Kanadami uumanilu United States-mi Ukiuqtaqtumi.
Uqaqtittijii atauhiq naunaijautimi aquidjutiptingni unaujuq miitirutivut havaktiinni Denmark-min Greenland-millu. Tadja taimainnikkut, ilauqatigijavun Greenland hapkunani Ukiuqtaqtumi ihumagijaujuni, ilaujullu amiridjutikhat, hilaup aallanguqtirutaani ukunanilu pijaaqtuni piangaijarnirnun paannariigutikhanik.
Atauhiq piqattaqtumi qanuridjutini ilaudjutimni Washington-mi una ihariaginiq maniliurutikhanik uvani nunakhaliurnirnun aulapkaidjutikhanik taapkuat angmaqtiqtaaqtait Nunavutim ihariagijaujun ujaraujakhat ukuallu auladjutikhanun pijaarutainnun.
Talvuuna hanaqidjutikhakkut paannariigutikkut ukunani Inuinnait havagviinni uvanilu aularaanginnaqtaaqtunik pivalliadjutinik, ilijaaqtaqqut Nunavut nunaujami, taimaatun uupirijaujukkut paannarijaujuq nakuujuqlu maniliurutiqatigiik.
Uqaqtittijii, Ukiuqtaqtumi havaqatitka, uvangalu uqautiffaaqtaqqut uqautimik havagumajugun Kanadaup atanniqtuidjutaani aulahimmaarniaqtugullu hivulliutilugu amirinia ukiuqtaqtumik, ilalik Ukiuqtaqtumik auladjutinik piangaijarnikkullu amiridjutainnik. Ukiuqtaqtumi Hivuliqtiit katimaqatigijait aallat Kanadami Hivulliq Ministat hapummijaami hakugikhariamilu piangaijautivun nunallavullu—atauttikkut, Kanadamiutaupluta.
Quana, Uqaqtittijii.